keskiviikko 30. joulukuuta 2015

Toive, unelma ja lupaus vuodelle 2016



Vuoden vaihtuessa on jo aika
siirtää ajatukset ensi vuoteen
kolmella teemalla,
toive, unelma ja lupaus.




Toive

Toivon puutarhaelämääni
pysähtymisen hetkiä,
jotta oppisin näkemään
Ruusunmekon kauneuden.

 



Unelma

Unelmoin puutarhaystävien
lämminhenkisestä
yhteisestä kohtaamisesta,
josta ei puuttuisi naurua
ja hyvää tahtoa.




Lupaus

Lupaan tulevana vuonna
pitää itsestäni parempaa huolta
jättämällä raskaat työt tekemättä.




Haastan halukkaat blogiystäväni
kertomaan oman
Toive, unelma ja lupaus
vuodelle 2016 -postauksen <3




Ja lopuksi haluan kiittää kaikkia teitä,
jotka olette vuoden aikana
tallentaneet sydämeeni kauniin muiston.
Toivottavasti vuodesta 2016 tulee meille yhteinen.

maanantai 28. joulukuuta 2015

Yksikätisen joulupuuhia

 
 
En jaksa olla hehkuttamatta,
kuinka tänä vuonna jouluvalot oli kohdillaan.
 
 
 
 
Vaarana oli, että joulupäivien
auringonpaiste ja plusasteet
sytyttäisivät hörhön hormoonit.
 
 
 
 
Yksikätisenä oli kuitenkin pakko pysyä rauhallisena
ja tyytyä vain katselemaan ympärilleen.
 
 
 
 
Jänisverkkoja tarkastaessa
löysin viime kesänä istuttamani ruusupensaat.
Hieman huvitti, miten olin aarteet suojannut
Avoimet puutarhat -tapahtuman
vieraita varten.
Tiilet eivät talven vieraita pidättele,
toisaalta mahdollinen pieni latvominen
tuuheuttaa mukavasti uutta pensasta ;)
 
 
 
 
Tylsä Mörökölli juuri antoi blogissaan
ajankohtaisen vinkin, siementen keruun.
Todellakin, siemenbaari olisi juuri nyt parhaimmillaan.
 
 
 
 
Kierrellessä oli mukava pysähtyä
ihailemaan auringon valon tuomaa kauneutta.

 
 
 
Samalla muistellen edellisen joulun
aarteenhakureissuja.
 



 Pitkään kestin,
mutta 'Verstaalle' mennessä
itsehillintä petti.

 
 
 
 
Viime kesänä 'Verstaan'
vallannut viiniköynnös...
 
 
 
 
...oli pakko leikata.
Tunsin pientä ylpeyttä,
vasemman käden motoriikka
on kehittynyt loistavaksi.
Leikkuujätteen poiskannon jätän kahden käden työksi.
 
 
 
 
Ehkä pieni puuhastelu on toipilaallekin ihan sallittua,
muuten pää menisi tosi sykkyrälle.
 

lauantai 26. joulukuuta 2015

13 onnenhetkeä vuonna 2015



1. Hoppuileva kevät
 
Kiitos vähäisen lumen ja pakkasen, kevät tuli aikaisin.
Sain jo maaliskuun alussa laittaa
yhden kasvihuoneistani viihdekäyttöön.
Sää salli myös ruukkutöiden tekemisen ulkona.
 
 

 
 
2. Tiilien uusi elämä
 
Ystäväni lahjoitti mökkinsä vanhat uunitiilet,
joka mahdollisti muutaman vuoden
haaveena olleen unelmani toteutumisen.
Vihdoin sain vaihtaa 'Verstaan' lattian,
kädet hellinä, mutta mieli ylpeänä.

 

 
 
3. Sydän täynnä uusia ystäviä
 
Toukokuussa osallistuin Elämäni Lempityttöystävän kanssa
Kynneppään Tartton matkalle.
Onnistuneen reissun antina oli taimilaatikoittain herkullisia aarteita,
mutta vieläkin arvokkaampaa
oli sydän täynnä uusia ystäviä.
 



 
4. Puutarhan sydän
 
Syksyllä perustamani kivikko sai oman merkityksensä.
Hiljalleen keräilemäni wanhat keittiövälineet
asettuivat uuteen kotiinsa.
Ruusunmekko oli saanut kesäkeittiönsä.

 

 
 
5. Ruusunmekko avoinna
 
Avoimet puutarhat -tapahtuma piti alkukesän kiireisenä.
Uudet istutusalueet valmistuivat
ja vanhat siistiytyivät.
250 vierasta toivat tullessaan
kesän ensimmäisen aurinkoisen päivän.
 



 
6. Hörhön heikko hetki
 
Paikallinen oli jälleen ykköspaikka.
Porkkalan Kartanoon tuli monet kerrat lähdettyä yhdelle,
mutta kotiin palatessa oli tarttunut matkaan useampikin herkku.
Tänä vuonna ilahduttavaa oli,
että valikoimissa oli monen erikoisemman taimiston kasvatteja.
 


 
 
7. Betonin kovat bileet
 
Ruusunmekon ensimmäiset betonibileet
pidettiin kavereiden kesken.
Hyvässä seurassa tuhottiin tonnin betonisäkkiä
ja tilattiin muotteja valmiiksi ensi kesän bileitä varten.
 
 


 
8. Pala kauneinta Suomea
 
Perinteeksi alkaa muotoutua
kesäinen turnee puutarhaystävien luokse.
Kiitos Tuulan, Anitan, Sirpan, Kirsin,
Tuijan, Maarian, Paulan, Annelin ja Eijan,
kun pääsin vieraaksi teidän kauniisiin puutarhoihin.




 
9. Varjolepän pauloissa
 
Vuosi toi kiinnostuksen puihin.
Ehkä Ruusunmekon haltijan kärsivällisyys
on kasvanut siinä määrin,
että malttaa odottaa näiden kasvamista.
Matti Kuljun löytämä mutaatio, Varjoleppä,
ihastutti Oulujoen taimistolla.
Joskus hän kasvaa yhtä suureksi Ruusunmekossakin.

 


 
10. Sydäntä nyrjäyttävä taimipäivä
 
Mustilan taimipäivä oli tämän vuoden
taimipäivistä parhain.
Paikalla oli monta tietäjää ja ystävää.
Lämminhenkisiä kohtaamisia
ja sydämen sulattajia.
Suurin nyrjähtäminen tapahtui Vaahterakierroksella.





11. Syyspäivät kilpasilla

Syksy kilpaili lämpimyydellään kevään kanssa.
Kauniita, aurinkoisia päiviä oli luvattoman paljon.
Kasvihuone-elämästä tuli ennätyksellisen pitkä,
vielä marraskuussa sain nauttia pelargonien kukinnasta,
eikä heidän kellariin viemisellä ollut
minkäänlaista kiirettä.
 
 
 
 
 
12. Elämäni paras joulusää

Jouluna sain vuoden parhaimman valohoidon.
Istuin terassin rappusilla suuren lampun alla
nauttien jouluoluen tummasta mausta.
Hörhön hormoonit himottivat puutarhatöihin.

 
 
 
 
13. Unohtuneet valokuvat
 
Vuoden päätöshetki oli Ruusunmekon
päätyminen Pinterestiin.
Blogini pyrkii antamaan valokuvin elämyksellisiä hetkiä,
mutta blogipäivityksen jälkeen ne usein unohtuvat.
Pinterestissä niihin on helppo palata.
Lisäksi pyrin tekemään Pinterestistä Ruusunmekon oman kasvion.
Alla olevasta linkistä pääsen suoraan
Ruusunmekon omille sivuille.
Tervetuloa seuraamaan <3
 

 


keskiviikko 23. joulukuuta 2015

Hyvän joulun toivotus

 
 
Tänään kukko otti askeleen kohti valoa.
Me selvittiin siitä,
pimeästä syystalvesta.
Kevät tulee, vihertää.
 
 
 
Ehkä tämä on hätähousun toiveajattelua.
Tunnustan, kävin paikallisessa yksillä,
löysin jouluruusun tuomaan vihreyttä tupaan.
 
 
 
Ennen kevättä on vielä maltettava juhlia joulua.
Siihen on enää yksi yö.
 
 
 
Piparin herkuttelun lomassa
voit käydä tutustumassa Pinterestiin
Ruusunmekon sivustolla.
Olen kerännyt sinne puutarhassani
kuvaamiani hetkiä ja tunnelmia.
Hiljalleen aion täydentää sivustoa eri kasvien kuvilla.
 
 
 
Vietetään joulu rauhallisesti, lähimmäisiä rakastaen.
Tunnelmallista joulun aikaa
kaikille teille rakkaille blogiystäville <3
 


lauantai 19. joulukuuta 2015

Auringon kultaama joulu



Tänä vuonna ei tule puuterijoulua,
mutta ei sitä mustaksikaan voi sanoa.
Auringon kultaama joulu on kaunis.




Auringon valo on keväisen kirkas.
Ihan kuin olisi talviunilta herännyt.
Kirjava lehtosinilatva huijaa kasvullaan...




Samaan kiusantekoon osallistuu myös mehitähti.




Ruusun kiulukat puolestaan yrittävät olla hyvinkin jouluisia.




Tuntuu, kuin tupaankin olisi saapunut kevät.




Hyasinttien tuoksu kuitenkin paljastaa,
joulu on ihan kohta.
  

maanantai 14. joulukuuta 2015

Verkkaisesti valkoiseen jouluun

 
Ruusunmekon jouluun valmistautuminen
on sujunut verkkaisesti.
Haltijan yksikätisyys on hidastanut vauhtia,
lasten taksvärkkipäivä oli enemmän
kuin tervetullut apu.
 
 
 
Kasvihuoneesta hain wanhan kirppislöydän,
hieman rikkoutuneen Arabian soppakulhon.
Puutarhasta sain sammalta hyasinttien seuraksi,
muuta koristetta he eivät mielestäni tarvitse.
Kukat ovat juuri nyt kauneimmillaan,
pidän heistä nuppuisina.
 
 
 
Lasten pestyä ikkunat,
sain koristella ikkunalaudan lasitölkeillä.
Juuri nyt on pitkät päivät aikaa polttaa kynttilöitä,
niinpä laitan jouluvaloja vain vähän ja hillitysti.

 
 
Sain joulumieltä Pian virkkaamista pitsipalloista.
Kiitos hänelle, en tiedä kauniimpaa jouluvaloa.
 
 
 
Vaikka Ruusunmekon joulu on valkoinen
ja haltijan sydän vaaleanpunainen
niin pienen poikkeuksen sallin.
Suklaasydänten on lupa olla punaisia.

 
 
Enää kymmenen yötä jouluun.
Maltetaanhan ottaa se rauhallisesti
ja rakkautta vaalien <3


maanantai 7. joulukuuta 2015

Kuusi kuvaa kesästä

Sain Piparmintulta Multaa ja mukuloita -blogista
Kuusi kuvaa kesästä -haasteen.
Haaste oli mieluisa,
sillä juuri nyt kesän kuvat ovat erityisen kutsuvia.
Kesän määritelmä on haastava.
Ehkä se alkoi omenapuiden kukinnasta...


...ja jatkui ruusupensaiden kauneudella.

Sadetta riitti,
mutta 'Verstaan' suojassa oli hyvä olla piilosilla.



 Hetken helteissä tuli pakottava halu päästä varjoon.


 Huomaamatta, vaihtelevien säiden aikana
puutarhasta oli muotoutunut viidakko.



Viidakon kasvit venyivät ennätysmittoihin.
Kaikkinensa saimme jälleen kerran
kokea ainutkertaisen kesän.



Kävin lukemassa Tylsän Mörököllin blogia,
joka kuviltaan oli hyvin luminen.
Niinpä heitän hänelle Kuusi kuvaa kesästä -haasteen :)