sunnuntai 22. kesäkuuta 2014

Juhannuslöytöjä, -ystäviä ja -taikoja


Lähdin ystäväni kanssa Tallinnaan
Juhannuksen viileyttä pakoon.
Päiväreissun kohteiksi valitsimme pari taimimyymälää.
Kristiine aiakeskus vei sydämeni,
ruusujen valikoima on valtava.



Olimme pakettiautolla liikkeellä,
joten aarteiden tuominen kotiin oli helppoa.
Ruusujen lisäksi löysin 
kurjenpolvea, vaulaa ja kärhöä.



Juhannussunnuntai oli työntäyteinen.
Saimme ystävistämme talkooapua 
kasvihuoneen kasaukseen.
Seinäelementtien yhteenlaittamisessa
ovat apukädet tarpeen.



Ja niin kuin työmaalla aina,
on rakennustarkastajan kierros oleellinen.
Kasvihuone jäi vielä kesken,
mutten anna sen haitata.
Keskeneräisyyttä on vain opittava sietämään.



Ilmeisen hyvät juhannustaiat tuli tehtyä,
sillä juhannussunnuntain iltana ilmestyi pihallemme haamu.
Uusi, hieno ulkohuussi leijaili puutarhamme perälle.



Tuleva lomaviikko kuluu täysipäiväisesti puutarhassa.
Enää viikko Avoimet puutarhat -tapahtumaan.
Kaiken ei tarvitse olla tiptop, mutta ainakin melkein :)



Tervetuloa tutustumaan Ruusunmekkoon.

http://www.avoimetpuutarhat.fi/fin/puutarhat/?id=219

sunnuntai 15. kesäkuuta 2014

Yöttömän yön tuoksu


Ruusunmekossa ovat
aloittaneet kukintansa ensimmäiset ruusut.
Syreenintuoksun vaihtuminen juhannusruusun tuoksuun
on merkki yöttömän yön juhlan saapumisesta.



Tontillamme olevat juhannusruusut 
ovat edesmenneen anoppini aikoinaan istuttamia.
Itse olen näistä pensaista siirrellyt juurivesoja, 
joista olen saanut tehtyä juhannusruusuaidanteen
sekä yksittäisen pensaan pussauskopin viereen.



Papulanruusu on Ruusunmekon uusia tulokkaita.
Kolme vuotta sitten istutetut taimet
alkavat muistuttamaan jo ruusupensaita.



Myös Paimion ruusu on ehtinyt kukkaan.



Muut ruusut antavat vielä odottaa omaa vuoroaan,
onneksi nuppuja on jo runsaasti.
Viime talvi oli rankka monille kasveille.
Onneksi ruusuni ovat omajuurisia,
jolloin he selvisivät talvesta paremmin.



Kärhötkin selvisivät talvesta kiitettävästi.
Onneksi heistä monet ovat istutettu syvään
ja vettä läpäisevään maahan.
Tässä joudun oikukasta aarretta
ohjaamaan puukengän avulla
kasvamaan haluttuun suuntaan.



Ennen seuraavien ruusujen kukintaa
antaa silmänruokaa helmiorapihlaja.
Kaunis valkoinen kukinto on hiljalleen
muuttunut kauniin vaaleanpunaiseksi.




Kurjenpolvipenkissä suorastaan vilisee
värien sekamelska.
Parasta kuitenkin on ympärillä oleva vehreys.



 Puutarhan koristelu on alkanut 
Avoimia puutarhapäiviä varten.
Sunnuntaina 29.6.2014 klo 12-18 
400 puutarhaa ympäri Suomen avaa porttina vieraille.
Toivottavasti sinä olet yksi vierailijoista.


Käy tutustumassa alla olevaan linkkiin,
josta löydät lähinnä olevat avoimet puutarhat.

http://www.avoimetpuutarhat.fi/fin/puutarhat/#page-1


perjantai 6. kesäkuuta 2014

Vehreydestä pinkkiin


Kesäkuu toi kesän ja lämmön. 
Enää hetki ja taakse on jäänyt keväinen vehreys.
Katsuran pienet lehdet ovat kauniin punertavat.



Kielomeren tuoksu on pitänyt kisaa
yhdessä tuomen ja syreenin kanssa.



Kesän ensimmäinen pioni on puhjennut kukkaan.
Ystävältäni saamani Kaukasian pionin juurakot jaan loppu kesästä
ja palautan osan ystävälleni, aarteeksi hänen uuteen kesäpaikkaansa.



Vielä hetken ne komeilevat äitini muistopenkissä
ja kukkivat kilpaa ruusuorapihlajan kanssa.



Eikä epäilystäkään, ruusuorapihlaja on suosikki puuni.



Myös yksi suosikki kärhöistäni 'Pink Flamingo'
on aloittanut terassilla kukinnan.



Pinkki teema jatkuu reilun sadan tulppaanin kukinnalla, 
joka ajoittui kuin tilauksesta meidän juhlapäiväämme.



Ja jottei elämä olisi liian vaaleanpunaista,
on kissamme Tikru maastoutunut pahnapaalin päälle.



Illan hämärässä värit laimenevat.
Silloin on aika antaa aistien rauhoittua
ja muistojen leijailla menneessä päivässä.